torstai 31. lokakuuta 2013

Iltasatu



"-Argentiinan koulut ovat toista, sanoi Peppi ylimielisesti lapsille. -Siellä teidän pitäisi käydä. Siellä pääsiäisloma alkaa kolme päivää joululoman jälkeen, ja kun pääsiäisloma on lopussa, on vain kolme päivää kesäloman alkuun. Kesäloma päättyy marraskuun ensimmäisenä, ja silloin on pitkä rehkiminen, kunnes joululoma alkaa marraskuun yhdentenätoista. Mutta kyllä sen kestää, sillä läksyjä ei ole ollenkaan. Argentiinassa läksyjen luku on ankarasti kielletty. Joskus sattuu, että joku argentiinalainen lapsi hiipii vaatekomeroon ja lukee siellä salassa läksyjään, mutta voi häntä jos hänen äitinsä sen huomaa. Laskentoa siellä ei ole koulussa ollenkaan, ja jos joku vesa tietää, mitä seitsemän ja viisi on yhteensä, hän saa seistä nurkassa koko päivän, mikäli tyhmyyksissään puhuu siitä opettajalle. Lukemista on vain perjantaisin ja silloinkin vain siinä tapauksessa, että on kirjoja mitä lukea. Mutta niitä ei ole koskaan.
-Mutta mitä ne sitten tekevät koulussa? kysyi eräs pieni poika.
-Syövät karamelleja, sanoi Peppi varmasti. -Lähellä olevasta karamellitehtaasta johtaa pitkä putki suoraan luokkaan, ja siitä tulvii karamelleja kaiket päivät, niin että lapsilla on täysi työ niiden syömisessä.
-Niin, mutta mitä opettaja sitten tekee? kysyi eräs tyttö.
-Kuorii papereita karamellien päältä, pöhköpää, sanoi Peppi. -Et kai luule, että lapset tekevät sen itse? Eipä tietenkään. Eivät he itse edes käy koulua. He lähettävät sinne veljensä."

(Astrid Lindgren)


--------

Tässä on sitä jotain, mitä rakastin Peppi Pitkätossussa lapsenakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti