Monesti sanotaan että seinilläki on korvat, mutta tänään seinillä oli kyllä pelkkä suu ja suu isosti auki. Sain viettää mukavan tunnin yhen pikkusen kyläkoulun kirjastoluokassa, ja siellä seinät olivat täynnä mietelauseita, joita (käsialasta päätellen) yläluokkien oppilaat olivat maalanneet. Samalla kun pieni reipas eskaripoika teki tehtäviään, niin minä rustailin ittelleni muistolauseita. (Aika moni tuntu hyppäävän suoraan silmille, tuntu melkeen pelottavalta saada ykskaks yllättäen tämmönen pläjäys.) Tässäpä teillekki, poimikaa omanne.
"Uudisraivaajan on kerättävä kivet pellosta, ennenkuin pääsee kylvötöihin."
"Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo."
"Uusia maita ei voi löytää, ellei ole valmis kadottamaan tuttua rantaa näkyvistään."
"Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin."
"Jos ongelman voi ratkaista sitä ei kannata murehtia. Jos sitä ei voi ratkaista, murehtiminen ei auta asiaa."
"Silmä näkee sen, minkä mieli päättää."
"Älä kadehdi lähimmäisesi näkyvää onnea, sillä et tiedä hänen salaista suruaan."
"Jos mietit seuraavaa askelta liian kauan, saat viettää koko elämäsi yhdellä jalalla seisten."
"Toivo on sydämen ääni, joka kuiskaa: kaikki menee hyvin."
Ja kaikkien näiden päällä suurin kirjaimin: CARPE DIEM.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti